Haku
Viitteet 1-6 / 6
Simulaatiomenetelmien hyödyntäminen pelastusalan koulutuksissa ja harjoituksissa
(2022)
Simulaatioiden hyödyntäminen erilaisissa koulutus- ja työympäristöissä on lisääntynyt viimeisten kymmenien vuosien aikana. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa Kilpilahden teollisuuspalokunnalle konkreettista tietoa simulaatio-oppimisesta ja sen hyödyntämismahdollisuuksista. Tavoitteena oli selvittää, mitä hyötyjä simulaatiomenetelmät tarjoavat pelastusalan koulutuksiin, kartoittaa pelastusalalla käytössä olevia simulaatiomenetelmiä ja selvittää miten nämä menetelmät tukevat johtamistaitojen oppimista sekä ammatillista kehittymistä. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin, miten simulaatiot soveltuvat riskialttiin teollisuusympäristön koulutuksiin ja suuronnettomuustilanteiden harjoittelemiseen.
Tutkimuksen tietoperusta koostui simulaatio-oppimisesta ja sen vaiheista, simulaatioiden tarjoamista hyödyistä, pelastustoiminnan johtamistaitojen harjoittamiseen hyödynnettävistä simulaatiomenetelmistä ja muista aiheeseen liittyvistä tutkimuksista. Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena opinnäytetyönä ja siinä hyödynnettiin laadullisia tutkimusmenetelmiä. Tutkimuksessa käytettiin aineistonkeruumenetelminä kirjallisuuskatsausta, pelastusalan asiantuntijoille kohdennettuja teemahaastatteluja ja Kilpilahti 2021 suuronnettomuusharjoitukseen suunnattua kyselytutkimusta. Vastaukset analysoitiin laadullisten sisällönanalyysimenetelmien avulla.
Teemahaastatteluista saatujen tuloksien mukaan pelastustoiminnan johtamistaitojen harjoittamiseen voidaan hyödyntää Fire Studiolla luotuja onnettomuusskenaarioita, XVR- johtamissimulaattoria tai pienoismalliharjoittelua. Nämä menetelmät soveltuvat monipuolisesti erilaisten pelastustoiminnan johtamistaitojen harjoittelemiseen. Menetelmiä voidaan hyödyntää esimerkiksi päätöksenteko-, ongelmanratkaisu-, dokumentaatio- ja viestintätaitojen harjoittelemiseen. Simulaatiot soveltuvat hyvin myös yhteistoiminnassa tarvittavien taitojen harjoittelemiseen. Simulaatioiden keskeisimpinä hyötyinä nähtiin simulaatioiden tehokkuus, toistettavuus, turvallisuus ja monipuolisuus. Lisäksi simulaatioharjoitukset mahdollistavat palautteen saamisen, joka tukee osanaan ammatillista kehittymistä. Kyselytutkimuksen perusteella simulaatioharjoituksena toteutettu Kilpilahti 2021 suuronnettomuusharjoitus koettiin hyödylliseksi ja harjoitus tuki suuronnettomuustilanteiden johtamistaitojen oppimista. Harjoituksessa hyödynnettiin FireStudiolla luotuja onnettomuusskenaarioita ja niiden nähtiin tuovan lisäarvoa harjoituksen havainnollisuuteen, todentuntuisuuteen, uskottavuuteen sekä ne toivat harjoituksen konkreettisemmaksi.
Opinnäytetyön tuloksena syntyneen tiedon avulla voidaan osoittaa simulaatioiden hyödyllisyys ja tarpeellisuus pelastusalan koulutuksissa. Opinnäytetyön tuloksista saatua tietoa voidaan hyödyntää tulevaisuudessa simulaatiokoulutuksien ja harjoituksien suunnitteluun myös kohdeorganisaation ulkopuolella....
stages, the benefits of simulations, simulation methods used to practice rescue management skills and other related studies. The thesis is carried out as a research-based thesis, and it utilizes various qualitative methods. Literature review, theme...
stages, the benefits of simulations, simulation methods used to practice rescue management skills and other related studies. The thesis is carried out as a research-based thesis, and it utilizes various qualitative methods. Literature review, theme...
Oppimistehtävän laatiminen riskien analysoinnista
(2023)
Tämän opinnäytetyön tavoite oli luoda oppimistehtävä aiheesta riskien analysointi SECUREU hankkeelle. Hanke sitten jakaa kaikki tuotetut materiaalit, tämän opinnäytetyön lopputuote mukaan lukien. Ne jaetaan Euroopan ...
Turvallisuusperehdytyskoulutuksen kehittämissuunnitelma
(2024)
Opinnäytetyön toimeksiantajana oli Puolustusvoimat. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää Puolustusvoimien hallintoyksikön uusien työntekijöiden turvallisuusosaamista ja -tietoutta. Opinnäytetyön tavoitteena oli luoda kehittämissuunnitelma hallintoyksikön jo olemassa olevan turvallisuusperehdytyskoulutuksen kehittämiselle.
Opinnäytetyö on tutkimuksellinen kehittämistyö, joka toteutettiin laadullisia tutkimusmenetelmiä käyttäen. Työssä käytettiin aineistonkeruumenetelminä dokumenttianalyysia ja teemahaastatteluja. Aineiston analyysinmenetelminä olivat sisältölähtöinen sisällönanalyysi ja teema-analyysi. Opinnäytetyön kehittämismenetelmänä oli aivoriihi.
Opinnäytetyön tietoperusta muodostuu kehittämistyön kannalta oleellisista käsitteistä ja teorioista. Tietoperustassa tarkasteltiin perehdytysmateriaalin suunnittelua eri näkökulmista. Näkökulmina olivat perehdytykseen vaikuttavat lait ja määräykset, perehdytysprosessin suunnittelu ja kehittäminen, oppiminen, motivaatio, pedagogiikka ja oppimisympäristöt.
Kehittämistyön tuloksena muodostuivat dokumentoidut kehittämisehdotukset, jotka koottiin kehittämissuunnitelmaan. Kehittämissuunnitelmassa kartoitettiin hallintoyksikön uuden työntekijän turvallisuusperehdytyskoulutuksen nykytila, kehittämistarpeet ja se, kuinka kehittämistarpeet voidaan toteuttaa. Dokumentoitu kehittämissuunnitelma tukee turvallisuus-perehdytyskoulutuksen kehittämisen käytännön toteuttamisessa hallintoyksikössä.
Turvallisuusperehdytyskoulutus sisälsi perustiedot ja -taidot turvalliseen työskentelyyn hallintoyksikössä. Koulutuksessa oli tärkeää ottaa huomioon kohderyhmä ja sen tarpeet. Kehittämistyön keskeisimpinä tuloksina tuli ilmi, että laadukas turvallisuusperehdytyskoulutus sisältää selkeän sisällön lisäksi myös selkeän rakenteen. Verkkoperehdytykseen voi palata ja materiaalin päivittäminen on helpompaa, kun turvallisuusperehdytyskoulutuksen materiaalit ovat samassa paikassa.
Koulutuksen siirtämisen verkkoympäristöön todettiin tuovan lisäarvoa siten, että sitä on mahdollista hyödyntää myös muun muassa muiden sidosryhmien ja vierailijoiden koulutuksessa hallintoyksikön uusien työntekijöiden kouluttamisen lisäksi. Koulutuksen muokkaaminen päivittämällä ja lisäämällä tietoa on nyt helpompaa, kun turvallisuusperehdytyskoulutuksen osiot ovat yhdistetty kokonaisuudeksi. Tämän lisäksi koulutuksen tulee olla saatavilla myöhemmin, jotta koulutusta pääsee tarvittaessa kertaamaan. On kuitenkin tärkeää huomioida, että perehdytys ja perehtyminen jatkuvat edelleen turvallisuusperehdytyskoulutuksen jälkeen....
The thesis was commissioned by the Finnish Defence Forces. The purpose of the thesis was to develop the security skills and knowledge of new employees of the Finnish Defence Forces Unit. The objective of the thesis was to create a development plan...
The thesis was commissioned by the Finnish Defence Forces. The purpose of the thesis was to develop the security skills and knowledge of new employees of the Finnish Defence Forces Unit. The objective of the thesis was to create a development plan...
Ammattitaidon kehittäminen kyberrikosten torjunnassa
(2024)
Opinnäytetyön tavoitteena oli luoda Helsingin poliisilaitoksen toimeksiannosta opintopolkumallit kyberrikostorjunnan työtehtävissä työskenteleville poliiseille. Opintopolkumallien keskeisenä tavoitteena on kuvata mistä ammattitaito kyberrikosten torjunnassa muodostuu ja miten ammattitaitoa on mahdollista kehittää. Päiväkirjamuotoisen raportoinnin tarkoituksena oli kuvata päivittäisiä työtehtäviä, ammatillista kehittymistä ja työtehtävissä tarvittavia taitoja kurssien ja työssä oppimisen kautta.
Opinnäytetyön tietoperusta koostui Poliisiammattikorkeakoulun järjestämästä kyberrikostorjunnan erikoistumisopintokokonaisuudesta ja siihen liittyvistä kursseista, kurssien sisällöistä sekä kyberrikosten torjuntaan liittyvistä sähköisistä lähteistä, kuten verkkosivuista, uutisartikkeleista ja lakiperustasta. Päiväkirjamuotoisen raportoinnin ja kyberrikosten torjuntaan liittyvän tietoperustan avulla tuotettiin kaksi erilaista opintopolkumallia perustuen siihen, työskenteleekö opintopolkua muodostava henkilö perinteisten kyberrikosten vai tietoverkkoavusteisten petosten parissa.
Opinnäytetyöllä tuotetut opintopolut on koostettu Helsingin poliisilaitoksen käyttöön parantamaan kyberrikosten torjunnassa työskentelevien poliisien ammatillista kehittymistä. Opintopolut on eritelty omiksi kokonaisuuksikseen, vaikka niissä onkin tiettyjä yhtäläisyyksiä. Kumpikin opintopolku on suunniteltu ammatillista kehittymistä ajatellen mahdollistamaan myös jatko-opiskelu Poliisiammattikorkeakoulun järjestämässä kyberrikostorjunnan 35 opintopisteen erikoistumisopintokokonaisuudessa.
Opinnäytetyön avulla saavutettiin selvää ammatillista kehittymistä opinnäytetyön aikana käytyjen kurssien kautta, mutta myös työtehtävien ja niihin liittyvän osaamisen tarkastelun kautta. Opinnäytetyön avulla saavutettiin aiempaa selkeämpää koulutustarpeiden arviointia kyberrikostorjunnan alalla. Osaamisen ja osaamistarpeiden kriittinen tarkastelu myös auttoi havaitsemaan kyberrikosten torjuntaan liittyviä yleisimpiä haasteita ja mahdollisia ratkaisuja niihin.
Opinnäytetyön tuloksia arvioitaessa on huomioitava, että opinnäytetyö keskittyy taktisen kyberrikostutkinnan osaamistarpeisiin teknisen rikostutkinnan asemesta. Tästä syystä opintopoluista on jätetty tarkoituksella pois päätelaitetutkintaan liittyviä kursseja. Eräänä kehittämisehdotuksena voidaan nähdä päätelaitetutkintaan liittyvän opintopolun muodostaminen Kyberrikostorjunnan erikoistumisopintokokonaisuuteen perustuen....
The objective of the thesis was to create learning path models for police officers working in cybercrime prevention tasks. The thesis was commissioned by the Helsinki Police Department. The goal of the study path models is to describe what...
The objective of the thesis was to create learning path models for police officers working in cybercrime prevention tasks. The thesis was commissioned by the Helsinki Police Department. The goal of the study path models is to describe what...
Henkilöstön tietoturvatietoisuuden vahvistaminen
(2023)
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa ja kuvata kohdeorganisaation henkilöstön tietoturvatietoisuuden nykytila sekä saada ymmärrystä siitä, millaisilla ratkaisuilla tietoturvatietoisuutta voidaan kohdeorganisaatiossa vahvistaa. Opinnäytetyö oli tyypiltään kehittämistyö.
Opinnäytetyön tietoperusta koostui tieto- ja kyberturvallisuuden perusteista sekä työssä oppimiseen vaikuttavista tekijöistä. Tieto- ja kyberturvallisuuden perusteiden lisäksi käytiin läpi organisaation turvallisuuskulttuuria, terveydenhuoltoalan tietoturvaan liittyviä lakeja ja asetuksia sekä viestinnän ja johtajuuden merkitystä. Työssä oppimisen osiossa perehdyttiin oppimisen eri vaiheisiin ja motivoinnin merkitykseen uuden oppimisessa. Lopuksi tutustuttiin tietoturvaosaamiseen vaikuttaviin tekijöihin.
Tämän kehittämistyön aineistonkeruumenetelminä käytettiin asiantuntijahaastattelua sekä sähköistä kyselyä. Kehittämistyötä varten haastateltiin yhteensä kuutta asiantuntijaa. Haastattelusta saadusta aineistosta muodostettiin teemoja, joiden mukaisesti tulokset esiteltiin. Sähköinen kysely rajattiin koskemaan kohdeorganisaation työterveyshoitajia sekä hallinnollista työtä tekeviä. Kyselyllä kartoitettiin eri ammattiryhmien kokemusta ja näkemystä tietoturvaan liittyen. Vastaajat valitsivat kyselylomakkeessa olevista monivalintakysymyksistä omaa tietämystään tai mielipidettään vastaavan vaihtoehdon. Vastausten perusteella saatiin ymmärrystä henkilöstön tietoturvaan liittyvään motivaatioon ja tietoisuuteen.
Kehittämistyön tuloksista ilmeni, että kohdeorganisaation henkilöstön tietoturvatietoisuus oli varsin hyvällä tasolla, mutta kiireen tunne ja motivaatio saattavat aiheuttaa tietoturvaan liittyviä riskejä. Saatujen tulosten perusteella luotiin kehittämisehdotuksia, joista tärkeimmiksi ehdotuksiksi nousi henkilöstön tietoturvakoulutuksen kehittäminen monipuolisemmaksi, tietoturvan esille nostaminen erilaisten kampanjoiden avulla sekä viestintäkanavien sujuvoittaminen....
The purpose of this thesis was to map and describe the current state of information security awareness among the commissioner organisation’s personnel. The objective was to gain an understanding of what solutions can be used to strengthen...
The purpose of this thesis was to map and describe the current state of information security awareness among the commissioner organisation’s personnel. The objective was to gain an understanding of what solutions can be used to strengthen...
Teknisen rikospaikkatutkinnan opetus ja osaamisen arviointi
(2022)
Opinnäytetyön tavoite oli kehittää Poliisiammattikorkeakoululle rikospaikkatutkinnan osaamisen näyttöön ja arviointiin loppukoe. Kokeessa mitattiin osaamista yli oppiainerajojen, yhteisopettajuutta hyödyntäen. Kohderyhmänä oli poliisitutkintoa (AMK...




